Kinnunen nimen maantieteellinen alkuperä viittaisi Rantasalmelle Etelä-Savoon, jossa sen tiedetään esiintyneen jo 1200-luvulla (Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Finnish Surnames) jolloin karkeasti arvattuna oli noin 500 kpl Kinnusta. Muiden lähteiden mukaan nimen alkulähde olisi Muolaassa Karjalankannaksella (tahvana.com). Tietoja vuosilta 1541-1664 osoittaa että nimi oli melko yleinen Rantasalmen seudulla jossa monet kylät kuten Ahvensalmi, Harjuranta, Lamminpohja / Rantasalo, Lahdenkylä / Lautakotalahti, Osikonmäki, Reijola ja Tornioniemi asuttivat Kinnunen perheet (Rantasalmen Historia, Arvo M Soininen).
Rantasalmella oli 1541 Kinnusia yhteensä 19 kpl, 1562 yhteensä 8 kpl ja 1614 yhteensä 14 kpl. (Savon historia II: 1541, 1548 ja 1562 maakirjat, 1614 Älvsborg lunnaiden 1. erän henkiluettelo)
*) 1 kpl Kinnunen Repo
1571 oli Rantasalmella verotettavaa 9 kpl ja Tavisalmella 11 kpl. (Savonlinnan läänissä v.1571 verotettujen asukkaiden sukunimet)
Rantasalmen vanha ja uusi kuninkaankartano
Arvo M. Soininen - Rantasalmen historia s.194-195
Kokonaan uusi vaihe kuninkaankartanon historiassa alkoi v. 1556, sillä tällöin ratsuvoutikuntia muodostettaessa Rantasalmesta tehtiin oma voutikunta ja sai oman voudin, joka asettui asumaan kuninkaankartanoon. Tällöin kuningas antoi samalla määräyksen etsiä hyviä kartanonpaikkoja, jossa olisi riittävästi peltoja ja niittyjä, jossa voisi karjaa pitää ja jossa olisi kalavesiä. Rantasalmen jo olemassa olevaa kuninkaankartanoa ei näytä kelpuutetun uudeksi viljelys- ja karjakartanoksi, vaan lähdettiin etsimään sopivampaa paikkaa uudelle kuninkaankartanolle. Syynä mainitaan, että vanhan kuninkaankartanon pellot olivat liian heikot. Savonlinnan päälliköt Kustaa Fincke ja Ture Bielke esittivät kolmea paikkaa: Parkunmäkeä, Putkisalmen rantaa ja Kinnulaa nykyisessä Rantasalon kylässä. Kuningas asettui kuitenkin epäilevälle kannalle kaikkien kolmen paikan suhteen pitäen niitä liian lähellä rajaa sijaitsevina. Asiaa koskevassa kirjeessään kesäkuussa 1556 linnan apulaispäällikkö Bielke selitti kuitenkin, että kaikki kolme paikkaa olivat suunnilleen yhtä kaukana rajasta kuin mitä vanha kuninkaankartano oli, mutta muualta ei ollut löytynyt sopivia paikkoja. »Niin on vain kaksi tai kolme paikkaa, joista voi valita. Paras niistä on Kinnula.» Bielke sanoi käyneensä katsomassa paikkaa ja kuvaa sitä seuraavaan tapaan: »Siellä on sekä hyvää maata, josta voi raivata aina kahden lästin vuotuisen (kylvömäärän) pellon, sekä se on pienen selän rannalla kahden kalaisen salmen rannalla. Vieläpä on silta toisen salmen yli, niin että voi käyttää kummankin puolen olevaa laidunmaata, aina sitä mikä on hyvää ja mitä eniten tarvitaan. Ja on kummallakin puolen selkää salmien välissä mandollisuus raivata lisää hyvää niittyä, niinkuin arvelen aina 500 tai 600 kuormaan asti. Niin on sekä peltoon, niittyyn, laitumeen että kalavesiin nähden paras paikka karjakartanoksi, jonka minä olen täällä läänissä tähän mennessä nähnyt, ja lisäksi on hyvä mahdollisuus hankkia sille niittyjä muutaman sadan kuorman edestä, kaikki korkeintaan yhden tai kahden penikulman päässä.
Bielken suositus tehosi niin, että Kustaa Vaasa antoi viipymättä suostumuksensa kuninkaankartanon rakentamisesta Kinnulaan. Heinäkuun lopulla 1556, vain puolentoista kuukauden päästä ylläselostetusta kirjeestään, saattoi Bielke kirjoittaa toisen, jossa sanoi jo ryhtyneensä toimenpiteisiin uuden kuninkaankartanon perustamiseksi tälle paikalle. Kaskia oli jo ruvettu kaatamaan ja peltoja raivaamaan. Kuninkaankartanoa perustettaessa otettiin seitsemältä talonpojalta heidän parhaat pelto- ja kaskimaansa ja lisäksi moni muukin talonpoika menetti niittynsä. Matti Kinnunen joutui antamaan kartanolle maata kuuden vero-markan edestä ja Arvi Kinnunen saman verran. Antti Halonen menetti kahdeksan ja Tapani Halonen kuuden veromarkan maat. Lisäksi otettiin maata Jussi Kauppiselta, Paavo Orhiselta ja Antti Ikäheimoselta, Kauppiselta neljä, Orhiselta samoin neljä ja Ikäheimoselta kolme veromarkkaa. Niittyjen omistajista, jotka menettivät ne, ei ole säilynyt muuta tietoa, kuin että Haapaniemen niitty otettiin joltain Kervinen nimiseltä talonpojalta. Maansa menettäneille järjestettiin veromarkoissa laskettuna samansuuruinen maa muualta kruunun maista tai veroky vyttömistä taloista.
Oli siis Rantasalmella aikonaan vanha kuninkaankartano ja perustettiin uusi 1556. Vanhin kartano lienee ollut lähellä missä nykyinen Rantakartano (linkki >>) on mutta ei ole tarkkaa tietoa missä yllä mainittu uusi kartano sijaitsi.
Rantasalmelta Ahvensalmeen
Tutkimuksia Rantasalmen Ahvensalmen Kinnusten alkuperästä on selvittänyt että 1500-luvulla Rantasalmen kuninkaankartanoa suunniteltaessa nykyisen Rantasalmen kirkonkylän alueella Kinnulanlahden rannalla sijaitseva hyvin hoidettu Kinnusten tila todettiin tarkoitukseen soveltuvaksi ja siksi Kinnusille sekä muutamille heidän naapureilleen annettiin korvaukseksi ko. maiden haltuunotosta Ahvensalmen alue Haukiveden toiselta puolelta.