Asiankirjat ja DNA näyttävät että Kinnuset ovat lähtöisin Savo-Karjalasta ja Savolaisen asutuslikkeen mukana on syntynyt Keski-Suomeen Kinnusten napa Viitasaaren ja Kivijärven alueelle. Esimerkiksi Viitasaaren Ilmolahdesta löytyy asia- ja historiakirjojen ja DNA jälkiä esim. Pihtiputaaalle, Elämäjärvelle, Pyhäjärvelle, Raaheen mutta myös “metsäsuomalaisjälkiä” ruotsiin Säfsnäsiin.
Keski-Suomen varhaisin tunnetuin Kinnunen oli Oleff Kinnuinen >>
Lisätietoja saat klikkaamalla kartalla oleviin symboleihin.
Ilmolahti
Kinnulasta Ilmolahdeksi – lähde: Ilmolahti ja Niinilahti : Viitasaaren kehityksen portti (ISBN: 978-952-93-0331-1)
Ilmolanden kylä on muodostunut keskeisen taloryväksen ympärille, josta se laajentui ulottumaan aina Suovanlanden puolellekin. ”Kinnulan” eli nykyisen Kauppilan (Kinnula 1) ja Yrjölän (Kinnula 2) tilan paikkeille ensimmäinen vakituinen, asiakirjoihin merkitty asukas Henrik Eskilsson Hämäläinen. 1) Hän oli 1567 asiakirjoihin merkitty Henrik Eskilsson Kinnunen, joka todennäköisesti esiintyi aikaisemmin nimellä Henrik Hämäläinen osoittaakseen alkuperäänsä ja samalla korostaakseen ikiaikaista hämäläisten eräalueen omistusoikeutta. Tämä tila jaettiin 1600-luvun alussa kolmeen osaan, jolloin muodostuivat myös Yrjölä (Kinnula 2) Puustellin tila (Kinnula 3).
1): Henrik Eskilsson Hämäläinen ei ole meidän Kinnusten esi-isä mutta Paavali Heikinpoika Kinnunen ilmeisesti on. Henrik Eskilsson oli todennäköisesti Pälkäneen Eskil Larssonin poika joka on merkitty 1554 Ilmolahden erämaan omsitajana. Jari Kinnunen, 2015.
Vuoden 1784 kartta: vanhakartta.fi. Kotilampi on nykyään Kylänlampi, katso tämän päivän Ilmolahden kartta >>
Näistä Kinnula 1 joutui 1600-luvun alkupuolella vaikeuksiin ja valtion haltuun. Sinne sijoitettiin sotilaita asumaan, kunnes isäntäsuvuksi tuli Kauppisten suku 1640-luvulla Niinilandelta, Kautialasta, ja tilan nimeksi tuli ”Ilmolanden Kauppila”. Kinnula 2 omaksui nimen ”Yrjölä”, joka perustuu isännän nimeen vaikka se virallistettiinkin senaatin päätöksellä vasta vuonna 1909. Tilalla jatkoivat isäntinä vanhan Kinnusen suvun jäsenet. Kinnulaa otettiin valtion virkataloksi, mikä merkitsi sitä, että Ruotsinvallan aikana tilan tuotto meni armeijan palveluksessa olleille, joista muutama jopa asui virkatalossaan. Ilmolanden kylän perusta on siis näissä tiloissa.
Kinnula 2 tila muodostuu ja jatkaa vanhan suurtilan elämää Yrjölän nimellä myöhemmin kulkeva tila muodostui siis Kauppilan (Kinnula 1) suurtilan osatilana. Se oli perustettu 1600-luvun alussa. Kun päätila (Kinnula 1) joutui verovaikeuksiin, Yrjölän tila jatkoi entiseen tapaan. Ongelmiakin oli, koska Kauppilan päärakennukseen oli sijoitettu asumaan 1630-luvulla sotilaita, jotka eivät keskittyneet maanviljelykseen ja tiloista huolehtimiseen. Niinpä kruununtilaksi julistetulle Kinnulan tilalle hankittiinkin uusi lampuoti 1640-luvulla, ja tilan nimi muuttui Kauppilaksi.
Yrjölän tilan ensimmäinen isäntä Paavali Heikinpoika Kinnunen, joka oli alkuperäisen 1550-luvulla alueelle tulleen Kinnusen suvun jäsen, huolehti ja isännöi 1600-luvun alussa perustettua tilaa 1640-luvulle. Hänen jälkeensä isännyys siirtyi seuraaville sukupolville. Perheen poika Pietari Paavalinpoika Kinnunen isännöi tilaa vaimonsa Walpurin kanssa. Tilan asukkaina oli ajan tavan mukaan useampiakin veljeksiä, jotka hoitivat tilaa yhdessä. Isäntäparin jälkeen olivat perheen poika Paavali Pietarinpoika vaimonsa Susannan kanssa ja Yrjänä Pietarinpoika Kinnunen vaimonsa Valpurin kanssa tilallisina 1600-luvun lopulle. Heidän isäntäaikansa kesti 30 vuotta, kunnes perheen poika Henrik Yrjänänpoika Kinnunen ja hänen vaimonsa Anna alkoivat hoitaa tilaa. Emäntä jatkoi talonpitoa isännän kuoleman jälkeen, kunnes perheen poika Yrjö Heikinpoika siirtyi hoitamaan isännyyttä vaimonsa Kaisan kanssa 1700-luvun alkupuolella.